09.05.2019 04:44
PK-yrityksistä lähes puolet tarvitsee hallitustyöskentelyyn lisäosaamista tulevaisuuden haasteiden, kuten kasvun, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen vuoksi. ”Hämeessä tarvitaan hallitusammattilaisia erityisesti PK-yritysten strategioiden kehittämiseksi. Muun muassa yrityskaupat, kansainvälistyminen tai sukupolvenvaihdokset ovat tilanteita, joissa ulkopuolisten hallitusjäsenten roolit korostuvat”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Yli 40 prosentilla PK-yrityksistä on hallituksessa vähintään yksi ulkopuolinen jäsen, ja heihin ollaan varsin tyytyväisiä.
Jos 50-249 työntekijän yrityksen hallituksessa on mukana ulkopuolisia jäseniä, on hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio keskimäärin 17 000 ja jäsenen 6 500 euroa. Hallituspalkkion tasoon vaikuttaa merkittävästi yrityksen koko; suuremmissa yrityksissä palkkiot ovat keskimäärin suurempia kuin pienemmissä.
Keskuskappakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa kannustaa PK-yrityksiä kartoittamaan hallitustensa osaamistarpeita tulevaisuuden menestystekijänä, varsinkin kun hallituspalkkiot ovat Suomessa hyvin maltillisia.
“Hallituspalkkiot ovat Suomessa varsin maltillisia niin pörssiyhtiöissä kuin listaamattomissa yrityksissä. PK-hallitusbarometristä ilmenevät keskimääräiset palkkiotiedot osoittavat, että palkkiotaso ei yleensä voi olla este ulkopuolisen osaamisen hankkimiseksi hallitukseen”, sanoo Linnainmaa.
Vähintään 250 työntekijän yrityksissä hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on keskimäärin runsaat 33 000 ja jäsenen 13 000 euroa. Sen sijaan 10-49 työntekijän yrityksissä puheenjohtajan keskimääräinen vuosipalkkio jää 9 300 ja jäsenen 3 100 euroon.
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen suosittelee kiinteää hallituspalkkiota kokouspalkkion sijaan. ”On hyvä muistaa, että hallituksen jäsenet ovat juridisessa vastuussa hallituksen toiminnasta ja hallitustyöskentelyyn käytetty aika ei rajoitu vain hallituksen kokouksiin. Arvioni mukaan noin 70 prosenttia hallitusjäsenen työstä koostuu kokousten ulkopuolelta”, hän muistuttaa.
PK-yritykset kyllä panostavat hallitustyöhön ja ovat löytäneet myös ulkopuolisia hallituksen jäseniä, sillä yli 40 prosentilla on vähintään yksi ulkopuolinen hallituksen jäsen. Ulkopuolisiin jäseniin ollaan myös varsin tyytyväisiä, heidän saamansa keskimääräinen arvosana on 4,1 (asteikko 1-5).
“Kasvuhakuisen PK-yrityksen on hyvä kartoittaa jäsenkandidaatteja hallitukseensa. Osaajia löytyy esimerkiksi Hämeen kauppakamarin HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) -tutkinnon suorittaneista ja Hämeen Hallituspartnereista”, suosittelee Eerikäinen.
Lisätietoja:
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen, p. 040 739 9303
Keskuskappakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183
Tiedot perustuvat kauppakamareiden PK-hallitusbarometriin, johon vastasi helmikuussa 1100 yritystä eri puolilta Suomea. Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutetaan kahden vuoden välein.
Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri 2019 Tulevaisuus haastaa hallitukset
Hämeen kauppakamarin tehtävänä on edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lisäksi Hämeen kauppakamari edistää alueensa yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä sekä tarjoaa jäsenilleen tietoa, palveluja ja kontakteja. Hämeen kauppakamarin toiminta-alueeseen kuuluvat Päijät-Hämeen maakunta, Kanta-Hämeen maakunnasta Hämeenlinnan ja Forssan seutukunnat sekä Keski-Suomesta Kuhmoinen.
(Kuva Tarmo Valmela/Photodance Valmela)