Yhdessä yritysten puolesta
20.03.2013 09:31

Suunniteltu joukkoliikennejärjestelmä vaarantaa jo toimivan bussiliikennesysteemin

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Kirsi Aaltio peräänkuuluttaa yritysvetoista joukkoliikennejärjestelmää. – Hoitavatko viranomaiset jatkossa joukkoliikennejärjestelmän, josta yritykset nyt vastaavat. Edistääkö suunniteltu järjestelmä yritysten toimintaedellytyksiä ja työssäkäyvien joukkoliikennepalveluja, kysyy Aaltio. – Sekava tilanne aiheuttaa epätietoisuutta, eivätkä yritykset voi investoida tulevaisuuteen. Yritys- tai alueellisia vaikutuksia ei ole kartoitettu eikä kaavailtu aika tule riittämään tehtävien vastaanottamiseen, Aaltio jatkaa.

Kokonaisvastuuta ei saa LVM:n ehdotuksen mukaisesti siirtää viranomaisille ja kunnille, vaativat AKT, Linja-autoliitto, Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari yhdessä. Suomi ei saa hylätä toimivaa joukkoliikennejärjestelmäänsä ja korvata sitä tehottomalla viranomaisbyrokratialla.

Suunnitelma merkitsisi sitä, että Suomeen luotaisiin julkinen joukkoliikenneviranomaisten järjestelmä, joka vastaisi joukkoliikenteen reittien suunnittelusta, lippujärjestelmistä sekä käytännön toiminnasta linja-autoyritysten sijaan, joiden vastuulle jäisi ainoastaan kuljettaminen.

Suomen linja-autoliikenne edustaa maailman parhaimmistoa. Se kattaa 80 prosenttia toimintakuluistaan ja julkisen sektorin rahoitus on hyvin vähäinen. LVM:n kaavailema siirto lisäisi kuntien vuosittaisia kustannuksia 150–200 miljoonalla ja toisi niille valtavasti lisätehtäviä. Määräaikaa on reilu vuosi, mutta todellisia kustannuksia ei ole kartoitettu, tehtävänjakoa laadittu, saati kartoitettu yritys- tai alueellisia vaikutuksia. Pahimmillaan seurauksena on Suomen joukkoliikennejärjestelmän vakava halvaantuminen.

Seurauksena linja-autoliikenteen kustannusten nousu tai liikennöinnin väheneminen

– Nykyinen järjestelmä, jossa yritykset suunnittelevat reitit, hoitavat liput, markkinoivat ja kuljettavat matkustajat, toimii erinomaisen hyvin ja täyttää palvelusopimusasetuksen tavoitteet, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasila. – Sen tilalle ollaan synnyttämässä uusia viranomaisia kaikkialle Suomeen tekemään ne työt, joista liikenneyritykset nykyisin vastaavat. Tähän tarvitaan satoja henkilöitä, ja liikenteen kustannusvastuu jäisi kunnille. Käytännössä muutoksen seuraus on, että joko kustannukset nousevat tai liikenne vähenee.

Hallitus totesi puolivälitarkastelussaan, että kuntien velvoitteita ja normeja vähennetään.

– Kehysriihessä päätetään linjauksista kuntien normitalkoiden jatkamiseksi ja asetetaan ministeriökohtaiset tavoitteet kuntien velvoitteiden vähentämiseksi. Nyt esitetty muutos ei ole linjassa tämän kanssa, huomauttaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

– Vainion liikenne on hyvä esimerkki. Yhtiöllämme on 130 linja-autoa ja niiden liikennettä suunnittelee 1,5 henkilöä. HSL:ssä on noin 1500 linja-autoa ja liikennettä suunnittelee noin 50 virkamiestä ja sitä hallinnoi 350 virkamiestä. Onko tämä se suunta, johon halutaan mennä, kysyy Linja-autoliiton puheenjohtaja ja Vainion Liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio.

Epärealistisia laskelmia ja huoli työpaikoista

Liikenteen hankinnan ja kilpailuttamisen lisäksi kuntien tehtäväksi ja rahoitettavaksi tulevat lippu-, maksu-, aikataulu- ja asiakaspalvelujärjestelmät. Niihin tarkoitettua osakeyhtiötä (Piletti Oy) ollaan rakentamassa valtiojohtoisesti. Suunnitteilla olevan uuden järjestelmän käyttökustannukset siirtyvät starttivaiheen jälkeen kuntien maksettavaksi.

– Matkahuollolla on jo toimiva valtakunnallinen lippu- ja maksu- sekä aikatauluinformaatiojärjestelmä. Niiden kehittämisestä sekä ylläpidosta on alalla paljon kokemuksia, kertoo Pekola. – Valmiille, toimivalle ja kustannustehokkaalle järjestelmälle luodaan tarpeettomasti päällekkäinen järjestelmä, joka toteutuessaan rapauttaa nykyisen toimintamallin, Pekola kritisoi.

Eräänä Piletti-lippujärjestelmän perusteluna on käytetty julkisesti tuetun seutulipun kelpoisuutta yksityisessä järjestelmässä. Tämä ei kuitenkaan edellytä uutta teknistä järjestelmää.

Myös työntekijäpuoli on huolissaan kehityksestä: - Viranomaisten valmistelut ovat täysin kesken. Kunnat ja niiden valtuutetut ovat tietämättömiä tulevista muutoksista, sekä niiden vaatimista tehtävistä ja rahoituksesta. Sekava tilanne on omiaan aiheuttamaan epätietoisuutta ja levottomuutta kuljettajien keskuudessa, jotka kantavat huolta työpaikkojensa säilymisestä, sanoo Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n Harri Pasanen.

Lisätietoja:
Hämeen kauppakamarin Aluesuunnittelu- ja logistiikkavaliokunnan puheenjohtaja Risto Pekola, puh. 050 564 7700
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Kirsi Aaltio, puh. 044 330 4013

Hämeen kauppakamarin tehtävänä on edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lisäksi Hämeen kauppakamari edistää alueensa yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä sekä tarjoaa jäsenilleen tietoa, palveluja ja kontakteja. Hämeen kauppakamarin toiminta-alueeseen kuuluvat Päijät-Hämeen maakunta, Kanta-Hämeen maakunnasta Hämeenlinnan ja Forssan seutukunnat sekä Keski-Suomesta Kuhmoinen.

Luonut: Anonymous | Viimeksi muokattu: 27.11.2014 07:33