Yhdessä yritysten puolesta
01.06.2015 10:20

Hallitusohjelman linjaukset ovat oikean suuntaisia

Sipilän hallituksen linjaukset ovat Suomen uudistamisen kannalta myönteisiä. Ne antavat mahdollisuuden julkisen sektorin reformiin, valtion velan taittamiseen ja byrokratian purkamiseen. On kuitenkin tärkeää, että hallitus pyrkii veroasteen alentamiseen – sen ennallaan pitäminen ei riitä. Lisäksi on välttämätöntä, että hallituksella on kasvua tukeva ohjelma myös siltä varalta, että yhteiskuntasopimus ei synny.

Kauppakamarien hallitusohjelmaan liittyvät tavoitteet käsittelevät julkisen sektorin kokoa, verotusta, sääntelyn purkamista, liikenneratkaisuja, koulutusta ja energiaomavaraisuutta. Arvioimme tässä hallitusohjelmaa näiden teemojen osalta.

Pienempi julkinen sektori

Hallitusohjelman pohjaksi esitetty tilannetarkastelu on perusteellinen ja oikeaan osuva. Suomen talous on rakenteellisessa epätasapainossa ja tarvitsee kasvua, jonka edellytyksenä on uutta taloudellista toimintaa.

Julkisen sektorin sopeuttamistoimenpiteet ovat konkreettisia, mikä lisää niiden uskottavuutta. Toimeenpanon jaksottaminen yli koko vaalikauden vähentää leikkausten negatiivisia vaikutuksia taloudelliseen kehitykseen. Toimenpiteet työn kannustavuuden lisäämiseksi ovat oikeansuuntaisia.

Julkisen sektorin sopeuttaminen kytkeytyy kiistatta talouskasvun edellytyksiin: mitä vähemmän taloudellisia resursseja, sitä enemmän joudutaan karsimaan julkisia menoja.

Verotus tukemaan kasvua

Suomen verotus on kansainvälisesti tarkasteltuna ankara, ja tämä tilanne tulee nyt esitettyjen toimenpiteiden valossa säilymään. Veronkiristysten aika on hallitusohjelman mukaan kuitenkin ohi, mikä on oikea viesti. Ohjelman linjaus pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventämisestä kiristää tosin jo ennestään ankaraa progressiota. Talouden ja yritystoiminnan kannalta olisi toivottavaa, että hallituskauden tavoite olisi rohkeasti kokonaisveroasteen taittaminen laskuun ja ansiotuloverotuksen keventäminen kaikilla tulotasoilla.

Suomen kilpailukyvyn kannalta yhteisöveron taso sekä ennakoitava ja johdonmukainen verojärjestelmä ovat olennaisia tekijöitä. Hallitusohjelma vastaa tältä osin Keskuskauppakamarin tavoitteita.

Myös sukupolvenvaihdosten helpottamista koskeva linjaus on tervetullut suunnanmuutos edellisellä hallituskaudella harjoitettuun veropolitiikkaan. Maltillinen perintövero turvaa osaltaan yritystoiminnan jatkamisen edellytykset.

Vähemmän mutta parempaa sääntelyä

Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että hallitusohjelmassa on selkeästi sitouduttu normitalkoisiin. Keskuskauppakamarin vaatimukset on kuultu hallinnollisen taakan keventämisestä, EU-säännösten päälle annettavasta kansallisesta lisäsääntelystä pidättymisestä ja lakihankkeiden vaikutusarviointien tarpeesta, samoin kuin lupa- ja valitusprosessien sujuvoittamisesta.

Lisäksi kaipaamme lakihankkeille takuukorjausmekanismia, jossa uusien säädösten tarpeellisuus ja onnistuneisuus otettaisiin tarkasteluun parin vuoden sisällä lain voimaantulosta.

Liikenneratkaisuilla parempaa kilpailukykyä

On hyvä, että lisäpanostusta korjausvelan vähentämiseen rahoitetaan omaisuustuloilla, eli valtion infrayhtiöiden taseita käyttäen. Tieverkon korjaaminen pitää kohdistaa viennin kannalta keskeisten väylien kapasiteetin vahvistamiseen. On tärkeää, että otetaan käyttöön objektiiviset kriteerit tieverkoston kehittämiseen. Infrakriteerinä tulisi olla kuljetusten eteneminen varmasti ja ennustettavasti 70 km/h keskinopeudella tuotannosta satamiin.

Työelämän tarpeet koulutuksen perustaksi

On hyvä, että ammatillisen koulutuksen uudistuksessa nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Myönteistä on myös, että oppisopimuskoulutusta uudistetaan.

On perusteltua, että EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille otetaan käyttöön lukukausimaksut. Kauppakamari kannattaa toimenpiteitä, joilla Suomessa opiskelleita kansainvälisiä opiskelijoita kannustetaan jäämään Suomeen töihin.

Työperäisen maahanmuuton sääntelyn purkamisessa jäätiin puolitiehen, kun EU.n ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinta päätettiin säilyttää. Hallitus lupaa kuitenkin lieventää tarveharkintaa. Nyt on tärkeää, että lupaprosessia helpotetaan ja käsittelyaikoja lyhennetään niin, että yritykset voivat hankkia tarvitsemiaan työntekijöitä ja huippuosaajia myös EU:n ulkopuolelta.

Energiaomavaraisuutta nostettava

Hallitusohjelmassa tuontienergiaa korvataan kotimaisella energialla. On hyvä, että energiaomavaraisuutta parannetaan ja kotimaisia energiamuotoja hyödynnetään aiempaa enemmän.

Myönteistä on myös, että hallitus on asettanut tavoitteeksi uusiutuvien energiamuotojen laskevan tuen, jonka pitää perustua teknolo­gianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.

Hallitusohjelmassa todetaan, että verotuksella ohjataan kohti vähäpäästöisiä energialähteitä. Kansalliset ohjauskeinot eivät kuitenkaan ole aina ongelmattomia ja siksi olisikin varmistettava, etteivät ne heikennä EU:n päästökaupan toimivuutta. Myös vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn olisi tarkasteltava huolella.

Vientiä ja investointeja edistettävä yhteistyöllä (Team Finland)

Team Finland -yhteistyötä luvataan perustellusti jatkaa viennin edistämiseksi, ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi ja viennin rahoituksen turvaamiseksi. On kuitenkin yhä vaarana, että Team Finland jää valtiovetoisten toimijoiden puuhasteluksi, joka uudistaa julkisia toimintamalleja yksityiset palvelut täysin unohtaen ja kilpailua jopa vääristäen.

Digitalisaation edistäminen

Digitalisaation merkitystä on hallitusohjelmassa korostettu paitsi omassa kappaleessaan myös monissa muissa kohdissa alkaen ohjelman alun SWOT-analyysista, missä digitalisaatio on mukana mahdollisuutena ja vahvuutena.

Hallitusohjelman tavoitteet julkisten palveluiden käyttäjälähtöisyydestä ja digitaalisuudesta ovat kannatettavia. Oikeita lähtökohtia ovat myös keskittyminen tehtäviin, joissa digitalisaation tuottavuusvaikutus on suurin, ja digitalisaation nostaminen horisontaaliseksi vaikuttamaan kaikkeen toimintaan.

On valitettavaa, että innovaatioasiat ovat edelleen hajallaan kolmen eri ministerin alla. Tavoitteena tulee olla, että innovaatio-asiat yleisesti sekä teollis- ja tekijänoikeudet yhdistetään samaan ministeriöön.

Luonut: Paivi Pulkki | Viimeksi muokattu: 01.06.2015 10:34